Olen aivan äimänä! Ehkä olen vain outo, mutta en minä erota 128kb/s ja CD:n välillä mitään eroa. Ja totta helvetissä mp3 -filussa on vähemmän dataa. Eikö koko formaatin idea ole että ihmiskorvalle liian korkeat äänet ja muut ihmisen havaitsemattomissa olevat yksityiskohdat leikataan pois.
Myönnettäköön että puhelimen soittoääninä kuunneltu musiikki on kuraa. Toisaalta aika harva taitaa siitä tosissa nauttia - ainakaan Suomessa.
Allekirjoittaneella ainakin heräsi tässä sellainen ajatus, että jos kyse onkin musiikki bisneksen lobbausyrityksestä. Sehän ei ole mikään salaisuus että musiikkibisnes kuvittelee menettävänsä mp3 -musiikissa rutosti rahaa.
Pistettäskö vielä pienimuotoinen kysely pystyyn? Eli kertokaas minulle oletteko te huomannut eroa mp3:n ja CD:n välillä?
Lähde: http://www.welt.de/webwelt/article1721723/Wie_MP3_die_Qualitaet_der_Musik_zerstoert_hat.html
3 kommenttia:
Kyllä varsinkin 128kbps on hirmuista kuraa. 192-320kbps variable bitrate onkin sitten aivan toinen juttu. Sitä kuuntelen aivan mielelläni, koska siinä äänenlaatua tuhoaa enemmänkin kuulokkeeni/kajarini, kuin itse .mp3.
Ja varsinkin yläastelaisten keskuudessa tuntuu olevan todella hienoa soittaa kännykän paskakajaria.
Se kännykän paskakajarin käyttö silloin harvoin kun siihen törmää on kyllä todella ärsyttävää.
Tuossahan ääntä on vain huomattavasti kompressoitu, mitä mp3-pakkaus ei tee, joten artikkeli on hyvin harhaanjohtava. Tein vielä varmuuden vuoksi testin ja rippasin cd:ltä biisin. Ensin laitoin waviksi ja sitten Lamella 128 kbit/s ABR joint stereo mp3:ksi ja vertailin niitä keskenään Audacityssä. Yllätys yllätys, dynamiikassa ei ollut pienintäkään eroa, toisin kuin artikkelissa väitetään. Kuuntelemallakaan en eroa havainnut.
Lähetä kommentti